Kuolinsyyraportin tulo vei voimani niin pahasti pakkasen puolelle, että jouduin siirtämään loppuviikon työt myöhemmäksi: tuntui siltä kuin aivoni olisivat olleet täynnä tuulenpyörteen viskomia paperiarkkeja...
Jotain oli kuitenkin tehtävä: järjestin cd:t, videokasetit ja dvd-levyt uudestaan, siivosin kaappeja ja maalasimme Pikkukarhun kanssa yhden seinän. Maalia jäi yli, joten koristemaalasin yhden parveketuolin. Lisäksi tein parvekelaatikkoon miniatyyripuutarhan, aivan kuin Strömsössä. Minun puutarhassani on tosin huvimaja sinistä lasia, lammessa lumpeita sekä varrastikuista, pussinsulkijoista ja satiininauhasta tehty kansituoli..
Kuinka pitkälle voi pikkuporvarillisuudessa ihminen mennä?
