Pessi on vienyt hengen itseltään. En tiedä missä, miten. En tiedä mitään. Vain tämän ainoan: veljeni on kuollut. Huomenna kuulen lisää.
Tänään en ihan ole vielä ymmärtänyt koko asiaa. Kuolemaa, itsemurhaa. Voiko niitä ymmärtää?
Surupukuja ei enää ole, ei edes mustaa nauhaa kiinnitetä hihaan. Arki jatkuu kuin mitään ei olisi tapahtunut. Kummallista, yhtäkkiä kaikki on hyvin kummallista.
[näyte vuoden 2005 arkistosta]
