Flunssa alkaa vähitellen helpottaa pihtiotetta nenäparastani. Mutta helppoa ei ole vieläkään. Saan tehtyä yhden pienen vaiheen jossain jouluvalmistelussa, ja joudun makaamaan tunnin sen päälle, ettei sydän pomppaisi rinnasta ulos.
Meillä on liikaa tavaroita. Olohuoneeseen ei mahdu kuusta. Ennen lisätilan raivaamista sinne ei mahtunut kuusenoksiakaan, jotka Pikkukarhu kävi aamulla hakemassa kuusenmyyntipaikalta. Tästä(kin) saimme aamulla riidan syntymään. Sovittelun jälkeen lupasin, että heti kun paranen, hankkiudun eroon jätesäkillisestä omia roiniani. Myös Pikkukarhu lupasi siivota kaappejaan. Sillä miten muuten saamme tänne edes vauvaa mahtumaan?
Kohta menemme anoppilaan, ja viemme nyt uunissa paistuvan kinkun mukanamme. Isälläni on selkä revähtänyt ja veljelläni käsi murtunut, joten minun sukuani emme näe tänään (näin veljeäni eilen). Toivon että ehtisimme kotiiin niin aikaisin, että meillä olisi hetki aikaa keskenämme.
[näyte vuoden 2004 arkistosta]
